Särkyneille
Miksi kerään rikki menneet?
Miksi kerään hajonneet?
Miksi ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet?
Pukeudunko näin hautausmaan viittaan?
haenko lohtua luilleni?
Vai olenko vain särkynyt peili
ja särkyneissä näen kuvajaiseni?
Miksi kerään rikki menneet?
Miksi kerään hajonneet?
Miksi ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet?
Koskeeko minuun yhtäpaljon
vai kaikista eniten?
Olenko niin rikkinäinen,
että muita, niin, pelkää en?
Miksi kerään rikki menneet?
Miksi kerään hajonneet?
Miksi ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet?
Vai johtuuko tämä siitä,
että ainakin kerran
maailmani, hajonnut on?
Pudonnut pois pohja alta,
eikä enää ole kuolematon?
Kerään rikki menneet,
kerään hajonneet
ja ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet.
Sillä se on jo paljon,
kun pienen hetken
hellyyttään antaa voi.
Kun pienen hetken iloita,
eikä kukaan vaikeroi.
Kerään rikki menneet,
kerään hajonneet
ja ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet.
Se on jo paljon,
kun kaiken kasaan saanut on,
ja valita niistä, mikä säilyä saa
mikä ajan kanssa, kadota voi.
Kerään rikki menneet,
kerään hajonneet
ja ehjäksi yritän kuroa
nuo niin selvästi särkyneet.
Aika ehjää, suru parantaa,
monen monta kanssa kulkijaa,
Aika ehjää, suru parantaa,
itsen, kun itkee pois tuntojaan
Aika ehjää, suru parantaa,
kaikki, jotka tuon matkan aloittaa:
Keräämällä rikki menneet,
keräämällä hajonneet
ja ehjäksi kuroutuu
nuo niin selvästi särkyneet.
1.10.2015. Salla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti