torstai 7. helmikuuta 2013

Kuiskauksia tuulessa,
höyheniä, untuvaa pehmeyttä,
hentoa satavaa lunta,
sateenkaaria, sinitaivasta.

huomisen huntuun verhoutuneet ajatukset,
tämän päivän käyttämättömät tunnit,
unikuvat, jotka vaeltavat silmien edessä
katkeamattomana filminauhana.

ylipääsemättömät esteet, kuolema?
maailman suuret salaisuudet,
taivaan ja universumien rattaat,
sielukkaat ajattelijat.
mihin olen menossa?

kuka minä olen?
kävelenkö minä omin jaloin
vai ohjaillaanko minua?

Olenko minä mitään?
mitä minä olen?

Tunnenko itseni,
tunnenko oman mieleni
sen hassut kiemurat,
sen seesteisen kauneuden.

Ajatukset, hajatukset, pohdinan, dialogin
yhtenäisen ajatuksenvirran,
vai pelkkän tyhjyyden?